tiistai 31. heinäkuuta 2012

Langanvärjäily päivän aherteluna!

Sääennuste lupasi puolipilvistä ja sadekuuroja tiistai päivälle!

Aamu kuitenkin valkeni aurinkoisena ja leudon lämpöinen tuuli pöyhytti hiuksiani seitsemän aikaan postilaatikolle kipittäessäni. Päivän lehden lukaistuani, ja tarkkaan säätiedotuksen kartat katseltuani päätin kuitenkin ruveta keittelemään kolme päivää liottamiani naapurin Ismolta saamiani raaka-aineita langanvärjäyskokeiluuni.

Yhteistuumin kesäkuussa ajattelimme kokeilla heidän pensasaidan leikkausjätteiden kelpoisuutta villalangan värjäykseen. Aikaisemmin en ehtinyt muka kaikkien kiireiden vuoksi tuohon puuhaan, mutta viikonloppuna viimeinkin tartuin kattilan kahvoihin ja kauhoin kourillani kuivuneita kiiltotuhkapensaan haketta kattilaan. Lisäsin kiehuvaa vettä kattilaan ja kansi päälle.

Kolme päivää sai tuo liemi seisoa, vaikka joskus sitä hiukan hämmentelin, kunnes tänään rupesin soppaa keittelemään ulkosalla. Olihan säätiedotus kuitenkin luvannut puolipilvistä ja vain sadekuuroja tälle päivälle. Pari ripausta vettä tulikin keittelemiseni aikana, eikä se haitannut yhtään kolmetuntista odotteluaikaani. Siivilöinti, liemen lämmitys, alunan lisäys ja langat liemeen - jälleen odottelua kello kädessä ja lankojen huuhtelu kuivumaan.
Jälkivärjäykseen laitoin vielä puuvillalankaa, joka sitten muhiikin liiterissä suljetussa sangossa viikon. Jännityksellä haluan tuonkin kokeilun tuloksen sitten nähdä!

Odotteluajan joutohetkenä pilkoin vuoden ajan säilyttämäni suopursun varvut ja laitoin kiehuvaan veteen likoamaan. Keittelin kolme tuntia suopursusoppaa ja samat rituaalit suoritin kuten edellisen värjäysliemen kanssa. Kokeilunhaluisena jälleen tein puuvillalangallekin suopursuliemestä viikon kestävän jälkivärjäyssangon, ja vein senkin puuliiteriin odottelemaan rauhassa tulosta uteliaisuudelleni. Molemmat jälkivärjäysliemeni kyllästin vielä kuparisulfaatilla - uteliaisuus värisävystä saa jännitysmomentin myös senkin vuoksi. Kokeilunhaluinen kun olen ja uteliaskin vielä.
Värjätyt villalangat vas. 2 vyyhtiä kiiltotuhkapensas 
                                                      keskellä 2 vyyhtiä suopursu  
                                      oik. jälkivärjäys suopursu ilman kuparisulf.

Mahtaakohan tämä suloinen myrkynkeittäjä huomenna taas kolistella kattilaansa ja levitellä sankojaan pitkin pihapatiotaan?

2 kommenttia:

  1. Aikamoinen prosessi kaikenkaikkiaan ja voi hyvin kuvitella, kuinka jännittävää on nähdä lopputulos.

    VastaaPoista
  2. Hopsansaa, ja terveisiä vaan! Miun pitäis myös väriliemiä taas jossain välissä keitellä, mutta odottelen elämän rauhottumista, että taas alan kemiaa harrastamaan... Mutta tuota luonnonvärjäystä mie en oo vielä kokeillut, ehkä senkin aika vielä tulee.

    Miekin vaihdoin hännättömän pääni tänne bloggerin puolelle, alkoi kiukuttaa vuodatuksen kökköily ja kun moni muukin on muuttanut, niin oli helpompi itsekin tehdä se ratkaisu. Tervetuloa vierailulle versioon 2.0!

    VastaaPoista